Lapin hyvinvointialue

Tutkimus: Valtion rahoitusmalli koettelee Lapin hyvin­vointi­aluetta

Selaimen suomenkielinen äänilukija

Uusi tutkimus osoittaa, että Lapin hyvinvointialueen alkuvuosien alijäämät johtuvat suurelta osin valtion rahoitusmallin rakenteellisista ongelmista.

Lapin aluevaltuusto merkitsi tiedoksi tutkimusraportin, jonka mukaan valtion rahoitusmalli on Lapin kannalta epäoikeudenmukainen. Tutkimuksen mukaan sekä siirtymätasaus että jälkikäteistarkistus kohtelevat Lappia huonosti.

Siirtymätasaus leikkaa Lapin hyvinvointialueen rahoitusta vuosina 2023–2029 yhteensä lähes 290 miljoonaa euroa. Rahoitusleikkaus oli vuonna 2023 jopa 310 euroa per asukas ja seuraavana vuonna 300 euroa per asukas. Molempina vuosina siirtymätasaus aiheutti 60 prosenttia alijäämästä. Tutkimuksen mukaan Lapin hyvinvointialueen laskennallinen alijäämä ilman siirtymätasoleikkauksia olisi talousarvion toteutuessa suunnitelman mukaan selvästi ylijäämäinen vuonna 2026.

Rahoitusta tarkistetaan jälkikäteen toteutuneiden kustannusten perusteella, mutta jälkikäteistarkistus ei välttämättä kata alueen rahoituksen ja toteutuneiden kustannusten välistä eroa kokonaan. Lapissa vuoden 2023 erotuksesta jäi 34 miljoonaa euroa kattamatta.

Tutkimuksen mukaan hyvinvointialueiden rahoitusmallia tulisi kehittää nykyistä läpinäkyvämmäksi ja ennakoitavammaksi. Lapin hyvinvointialue on aiemmin esittänyt valtiovarainministeriölle rahoitusjärjestelmän uudistamista ja erityisesti siirtymätasausleikkauksen poistamista.

Avainsanat
Lapin hyvinvointialue päätöksenteko talous terveydenhuolto